Täällä taas... En malta pysyä erossa tästä blogista. Tämän blogin takiahan en voinut lykätä noiden kuvien karsimistakaan. Kuka väittää, ettei blogista voisi olla hyötyäkin? Sehän hoputtaa joidenkin asioiden tekemisessä.

13.6.
Lähdettiin hotellista. Matkalla pysähdyttiin kuvaamaan, mutta se ilo loppui kun alkoi sataa. Saavuttiin Itävaltaan ja huomattiin, että kaupat ovat kiinni. Selvisi, että oli helluntai. Tyypillistä?

Saavuttiin lopulta Landeckin kaupunkiin. Käveltiin kaupungille syömään jotain. Syötiin pizzat (yllätys!) Café Pizzeria Sternseessä ja käveltiin takaisin majoituspaikkaan. Myöhemmin käveltiin taas kaupungille ja käytiin pikaisesti Zapa-nettikahvilassa. Etsittiin ruokapaikkaa mutta lopulta mentiin Pizzazaggiin ja söin itse pizzarullan. Tietysti satoi kaatamalla, joten mentiin majoitukselle taksilla.

14.6.
Aamupalan jälkeen lähdettiin Landeckin keskustaan ostoksille. Sen jälkeen suunnattiin kohti Rescheniä, joka on Italian puolella. Siellä nimittäin on tekojärvi, jonka alla on kokonainen kylä. Veden pinnan yläpuolella on vain kirkon torni. Siitä tehtiin tekojärvi kuulemma siksi, että tarvittiin sähköä tai jotain sinne päin. Käytiin sitten katsomassa sitä. Onhan se aika uskomatonta, että se tekojärvi on niin syvä, ettei näy kuin kirkon torni entisestä kylästä.

Sitten ajettiin takaisin Itävallan puolelle Kaunertalin maisematielle. Pysähdyttiin ensimmäisen kerran jonkun padon luona kuvaamaan, siinäkin oli joku järvi (tai tekojärvi, mene ja tiedä).

Sitten ajettiin... No, ylöspäin. Tiellä oli aina merkitty, montako mutkaa oli jäljellä. Niitä oli aika paljon ja näin ei-korkeiden-paikkojen-ystävällä ainakin hikosivat kädet. Kuka muka voi väittää, etteivät ne mutkat ole yhtään pikkuriikkisen hurjia? Tultiin joka tapauksessa ilmeisesti Kaunertalin kesähiihtokeskuksen pihalle, siellä oli joku ravintola ja matkamuistomyymälä sekä ylemmäs vuorille menevät hissit.

Paluumatkalla pysähdyttiin useampaankin otteeseen kuvaamaan, kaikkea en nyt jaksanut tänne tunkea. Kun palattiin, niin tien keskellä oli vuohia. Tööttäyksen jälkeen ne väistyivät erittäin laiskasti. Tuolla maisematiellä nähtiin muuten myös lehmiä ja murmeleita. Lehmistä on kuvia, murmeleista ei.

Tultiin sitten majoitukselle, josta lopulta käveltiin kaupungille ja syötiin Schwarzes Adlerissa. Sieltä sai todella hyvää pizzaa ja jälkiruokakin oli hyvää.