Nyt se on sitten niin, että peruskoulu on ohi. Lopullisesti. Ihme kyllä ilman suurempia kyyneleitä, luulin että tänään oltaisiin itketty enemmän. Ainoat kyyneleet tulivat jäähyväislaulun aikana. Ollaan vain semmoiset viisi vuotta tunnettu toisemme.

"On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa
Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa
Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin"

Ihan vain porukkanakin tulee jo kaikkia ikävä, vaikkei ehkä olekaan ns. parasta ystävää omalta luokalta. Välillä on ottanut päähän, välillä on pitänyt syödä yksin mutta sitten ollaan taas naurettu tunneilla sille, kun jotkut koettelevat opettajan hermoja.

Lukuaineiden keskiarvo tuossa päättötodistuksessa on 8,9 ja kaikilla aineilla 8,6. Kymppejä oli kolme, ruotsi, saksa ja historia. Historia oli vielä vuosi sitten ysi ja sehän loppui kahdeksannen luokan jälkeen, mutta numeroa sai yrittää korottaa tekemällä seitsemännen ja kahdeksannen luokan kokeet. Ei tainnut olla turha vaiva?

Kesän jälkeen tästä sitten jatketaan lukioon. Virallista paikan vahvistusta odottaessa...