Tiktak, entinen lempibändini. Näin Tiktakin kerran livenä, vunona 2006 Tuuliajolla-kiertueella. Mutta mistä koko Tiktak-juttu alkoi? Sain eräänä jouluna lahjaksi Tiktakin levyn Ympyrää ja jotenkin tykästyin levyyn. Siitä se lähti. Aiempia levyjä hankittiin muun muassa kirpparilta, niin tärkeää oli saada kokoelma kasaan.

Anna Abreu-fanitukselle Tiktak-fanitus ei pystynyt vetämään vertoja. Enkä koskaan enää voi edes fanittaa mitään samalla tavalla kuin Anna Abreuta aikoinaan. Nyt se on historiaa. Tiktakista en kerännyt kaikkia lehtijuttuja, mutta julisteita kertyi mukava määrä.

Kun Tiktak lopetti soittamisen, jotkut höpisivät että "Tiesitkö sie että Tiktak hajoaa". En minä sitä hajoamisena ole koskaan ajatellut, pelkkänä lopettamisena vain. Kun joka paikassa luki kuitenkin, ettei bändin jäsenillä ollut mitään riitoja, jotka olisivat asiaan vaikuttaneet.

Tiktakin musiikissa on ollut paljoan tärkeää. Kun Susku vuonna 2006 lopetettiin, levysoittimessa oli Tiktakin levy Myrskyn edellä. Ja niin biisistä Siivet tuli Suskun biisi jo kokonaisuutenakin. Suskun kuolemasta ylitse pääseminen vei aikaa ja oli vaikeaa kuunnella biisiä itkemättä. "Ne jotka ovat täällä poissa, taivaassa tai pilven päällä, katselee sun yksinäistä matkaa. Ne muistelevat omaa aikaa, kadehtivat sulta paikkaa tältä puolen rajaa missä, tuntis edes tuskan sisällään"

Paha sana tuli myös jollain tapaa tärkeäksi biisiksi - ala-steella. "Paha sana ei saa mua haparoimaan". Ja jollain tapaa Muututaan on myös tärkeä. "Muututaan me muututaan, kohta et vanhaa ystävää tunnekaan"

Välillä innostun satunnaisesti kuuntelemaan Tiktakkia, mutta pääosin kuuntelen paljon muuta. Itse olen aina tykännyt Tiktakin viimeisistä levyistä ensimmäisiä enemmän. Viimeiset levyt eivät tunnu niin poplevyiltä kuin ensimmäiset. Olkoot kaikki mitä mieltä ovat.