Viime viikonloppuna oli tosi lämmintä. Joensuun koiranäyttelyssä töissä ollessa tuli T-paidasta rusketusrajatkin, kun oltiin käytännössä koko ajan siellä ulkona. Nyt on ollut vähän viileämpää ja on luvattu sateita, mutta niin se kesä vain on tullut. Ihanaa!

Vihdoin pääsin koulukiireiltä bloggaamaan. Koeviikon viimeinen koe oli tänään. Huomenna saadaan kaikki kokeet takaisin ja alkaa loma. On oikeasti ollut aika kiire, välillä ei ole tullut omaa konetta käynnistettyä koko päivänä. Nyt lukion ensimmäinen vuosi on siis aika lailla pulkassa.

Vuosi sitten fiilikset olivat vähän erilaiset. Peruskoulun loppu oli lähempänä kuin koskaan ja ajatus lukiosta tuntui vielä hiukan kaukaiselta. Tähänkin vuoteen on mahtunut paljon kaikenlaista. On tullut uusia koulukavereita. Enemmän, kuin mitä ylä- tai ala-asteellakaan oli. Sitä en olisi välttämättä uskonut! Puhumattakaan päätöksestä käydä lukio kolmeen ja puoleen vuoteen. Se päätöshän syntyi vasta joskus maaliskuussa.

Tuntuu vain jollain tapaa hassulta katsoa kuvia viime vuoden kevätjuhlasta.. Kylläpä omat hiukseni olivat tuolloin paljon lyhyemmät! Ja vieläkin kasvatan hiuksia. Vanhojentansseja varten. Kun vain jostain keksisi sitten sinne parinkin...

Minun on vaikea kuvitella enää tietyllä tapaa itseäni peruskouluun. Ei tunnu haikealta katsoa kuvia kevätjuhlasta, ei edes, vaikka näkee kuvia vanhasta kotiluokastaan. Tuntuu ehkä vähän oudolta sanoa tämä, mutta se on jo historiaa. Piste. Tai ehkä huutomerkki.

En lupaa (enkä muuten vanno!) kirjoittavani kesällä blogia ahkerammin. Voinhan minä pyrkiä siihen, mutta nämä lupaukset tiedetään.. Kirjoitan sitten kun muistan/jaksan/viitsin/haluan, säännöllisen epäsäännöllisesti. Turha minun on tänne joka päivä tulla kirjoittamaan siitä, miten en tehnyt oikein mitään.