Eilen sitten tietysti unohdin sen sateenvarjon... Ja lisäksi huomasin, ettei repussa ollut sittenkään kännykkätaskua. No jaa...

On ollut vähän vaikea tottua ajatukseen siitä, että nyt on tosiaankin ysillä. Aika on mennyt sitten tosi nopeasti. Vastahan sitä koko peruskoulu alkoi ekaluokalla. Tämäkin vuosi kuluu varmasti tosi nopeasti. Kohta sitä sitten ollaan päättötokarit kourassa itkemässä kevätjuhlassa... Ei tunnu yhtään siltä, että olisi ysillä. On kai puolisen vuotta aikaa miettiä, minne haluaa peruskoulun jälkeen. Minulle se on selvä juttu: lukioon. En tiedä sitten yhtään, mikä minusta tulee isona.

No, onhan tässä vielä aikaa... Ja kohta huomaakin, miten peruskoulu on loppunut. Seiskalla se vielä tuntui niin kaukaiselta. Nyt lukiokin tuntuu vielä aika kaukaiselta, mutta kohta se on lähempänä kuin huomaakaan. Helmikuussa on aina jotenkin kiva olla katsomassa, kun abit heittelevät karkkia - ainakin juuri silloin viime helmikuussa tuntui, että lukio tulee varmasti olemaan hyvä paikka peruskoulun jälkeen.