Ainakin tänään vanhojentanssit ovat olleet taas mielessä. Koko ajan on pitänyt ravata vaatekaapilla mekkoa katsomassa. Vaan mitäpä se katsominen hyödyttää, eihän se mekko sieltä mihinkään lähde tai miksikään muutu. Mutta silti on vähän väliä pakko käydä kaapilla.

Olen googlannut vähän asusteita ja kaikenlaisia vanhojentansseihin liittyviä juttuja. Jotkut hansikkaat hankitaan. Eri asia onkin, millaiset - ja minkä väriset. Turkoosit voisivat vaikka ollakin, jos olisivat mekon kanssa tarpeeksi samanlaiset. Valkoisetkin varmasti kävisivät. Pitänee vielä miettiä, haluanko sormettomat hansikkaat vai en. Jos ne ovat tavalliset, ei tarvitse ainakaan stressata kynsistä.

Kengistä ei ole tietoakaan, mutta eipä ole vielä paristakaan. Ei ihan heti viitsi sännätä kenkiäkään ostamaan. Jos pari on vähän enemmän kuin hiukan pidempi, pitää varmaan hankkia jotkut korkkarit. Ei kuitenkaan liian korkeita korkoja, minun tuurillani varmaan taittaisin nilkkani. Eilen Carlsonilla myyjä kysyi, halutaanko ostaa sukkahousut samalla. Ei nyt ihan vielä taida tarvita.

Kampauksiakin olen googlaillut. Varmaan joku kiva nuttura voisi olla hyvä. Hiukset vain saisivat kasvaa vielä enemmän. Juurikasvusta päätellen ne ovatkin jo kasvaneet pari senttiä. Joulukuun alussa viimeksi värjättiin. Ehkäpä ne ehtivät kasvaa sopivan pituisiksi, ainakin jos kasvuvauhti pysyy samana. Jos en ysillä olisi saanut päähäni leikkauttaa hiuksiani, ne olisivat nyt pidemmät. Ehkä. Turha jossitella.

Koruistakaan ei tietenkään ole tietoakaan, mutta onhan tässä aikaa niitä etsiskellä. Kaikkea ei sentään tarvitse hoitaa kamalan paljon etuajassa. Ei sitä mekkoakaan välttämättä olisi tarvinnut vielä hankkia, mutta kun sopiva sattui vastaan, piti tarttua tilaisuuteen.

Varmaan joudun vielä miettimään silmälasiasiaa. Että tanssinko lasit päässä vai hankinko piilarit. Mutta että piilarit yhtä päivää varten, en tiedä. En ole ikinä piilareita käyttänyt. Tosin onko sitten parempi mennä ilman piilareita, kun ei näe sitten ihan niin terävästi. Mene ja tiedä...

Onhan tässä tullut vähän mietittyä sen päivän kouluruokailua. Osaan nimittäin varsin hyvin pudottaa ruokaa vahingossa päälleni. Tänä vuonna vanhojenpäivänä oli ruokana uunimakkaraa. Voin kuvitella, miten tiputtaisin vahingossa ketsuppia päälleni... Ehkäpä ruokalappu voisi olla hyvä idea?